Viime sunnuntai

Pari viikkoo takaperin, meiän Internatonal Relations kurssin opettaja lähesty meitä tunnilla ja kysy josko me tahdottas tulla käymään hänen luonaan. Hän siis asuu noin 25 km päästä Hanoista, lähikylässä lähellä vuoristoseutua. Ja kuulemma sadonkorjuuaikakin menossa, jolloin riisipellot ovat erityisen kauniita. Sitte voitas kuulemma bailata jälkeenpäin. Mikäs siinä, totta vähä erikoinen ehdotus opettajalta, mutta mennään nyt sitten :D Kyllä hänestä tosin huomas hyvinki pitkälti, että taitaa olla ihastunut tähän meidän Ranskan edustajaan! Kovasti tulee tauoilla jutteleen.

Me myös alettiin epäileen, että josko tän reissun tarkotuksena onki saada herralle vaimo :D Onneks meitä oli fifty sixty suurinpiirtein lähössä myös jätkiä, joten ei sinällään tarvinnu jännittää joutuvansa jalkavaimoks Vietnamin maaseudulle. 

No kyllä meidän aavistukset aika paikkaansa pitäviä oli, kun lähtöaamuna Mr. Teacher ilmoitti, että hän ei tulekkaan omalla mopollaan, vaan bussilla Hanoihin, josta jonku meistä (arvattaen naispuoleisista)  täytyy kuskata hänen kylilleen, haha. Minä olin ekana listalla, kun herra iloisesti kysäisi: "Who of you ladies is gonna let me drive you?? You, Laura?". Minä: "Öööö, skädä skädä, mai motobike is not so good, random mumbeling, i would really like to drive myself." Eli ihan itte tahtosin ajaa. Meidän ruotsin/suomen edustaja Sheida oli just hakenu kahvin itelleen, ni sille passas. 

Noja päästiin lähteen ja eka destination oli vanha temppeli ja sen vieressä oleva vuori. Temppeli oli taas vanha ja nätti, mut se vuorelle kiipeeminen vasta juttu olikin! Herraisä pakko mennä salille tai jotain. 

Group picture time!

Pyykillä

Vaa oli makiat näkymät siltä nyppylältä! Seuraavaksi lähettiin laskeutumaan vuoren sisälle luolaan. Muutamien taskulamppujen kanssa tolskattiin säkkipimeässä,välillä jättäen suitsukkeita palamaan ja samalla kosketeltiin kiviä, joista pitäs alkaa herumaan rikkautta ja rakkautta. Oi lottovoitto, missä olet! Komia pimiä luola.

Matka jatkui lopulta opettajan luokse, jossa odottelikin hänen vanhemmat ja puoli sukua. Siis tajuttoman mukavaa porukkaa, jotka oli aidosti innoissaan siitä että tultiin heidän luokseen vieraaksi. Isäpappa piti puheen meille, jossa kiitteli kovasti meidän saapumista. Perhe oli valmistanut meille todella paljon syötävää, aivan loistavat kattaukset. Papaijan siemenillä maustettua riisiä, grillattua ankkaa ja kanaa, bambua, vihanneksia ja kevätkääryleitä. Avot. Syötiin ja kaljoteltiin. Hassua, ruuan jälkeen jostain syystä kaikkia alkoi tosi paljon ramasemaan. No mutama menikin makoilemaan olohuoneen sängyille ja lopulta me kaikki oltiin sievässä rivissä unosilla. Jonkun 40 minuutin päästä havahduin, että ei hitto hiukka noloa, turistit vettää unta palloon vanhempien sängyillä, kun muu perhe kerää astioita veke :D

Omnom!

Nap time.

Tuppluurien jälkeen lähdettiin sananmukaisesti pyörimään kylille. Mr. Teacher halusi näyttää meille riisipellot ja kotikylänsä. Ja kyllä mää siellä jo kertaalleen päätin että muutan sinne ja alan riisinviljelijäksi, täällä tän kaupungin hälinän jälkeen tuo maaseudun rauha on niin koukuttavaa! Muiden kitistessä ettäku pitäs kottiin jo päästä, mää olisin voinu jäädä eloveenaksi pelloille! Ihana rauha. Miljoonakaupunki on tehny minusta maaseutu hifistelijän.

Pellolle. ©Marita

Minun maita! ©Marita

Pellolla käyskentelyn jälkeen osa meistä lähti vielä kiertään kylää. Se oli niin pieni, että sen kiersi ympäri noin parissa kymmenessä minuutissa. Keskellä matkaa erään talon mummeli halusi ehdottomasti, että tulemme hänen luokseen teelle. No eihän siitä voinut kieltäytyä! Ihana nainen, hän tiesi kertoa, ettei kylällä ole koskaan käynyt ulkomaalaisia. Oho! Hän olisi kovasti halunnut myös tarjota meille illallisen, mutta valitettavasti meillä ei siihen ollut aikaa.


Kierroksen loppuvaiheilla huomattiin, että puoli kansaa oli kertyny meidän mukaan huudellen iloisesti xin cháo eli heissan! Tällaisissa paikoissa huomaan sen, kuinka aidosti iloisia ihmiset ovat nähtyään turistin. He eivät osa ole todennäköisesti koskaan nähneet länsimaalaista, mikä tuntuu ajatuksena niin hassulta.

Kylänraitilla kuivataan riisiä.

Tulevia pokeritähtiä?

Palataampa vielä tähän meidän opettajaan. Noh, meidän arvailuthan kävi kyllä hyvin toteen, sillä tehtiin ajatusleikki ja tajuttiin että sehän on tuonut joukon naisia tapaamaan perheensä ja vanhempansa ja siellä varmaa illalla puidaan että mikäs nuista otetaan :D Lisäksi tätä vaimoläppää Mr. Teacher viljeli kyllä koko illan ja kuulemma oli numeroitaki pyytäny muutamalta. Sinällään tää kaveri on oikeesti ihan harmiton ja opettajana ihan loistava, mutta hiukka creepyksi se meni loppuvaiheessa, hah. Hän vaan niin kovasti haluais länsimaalaisen vaimokkeen. 

Mukava reissu joka tapauksessa, ei olisi kuitenkaan tullut itsenäisesti lähdettyä tällaiseen paikkaan! Toistan itseäni, mutta tällaista lisää!