Sisällön tarjoaa Blogger.

Ristiriitainen, mutta koukuttava Ubud

Ubud oli meidän ensimmäinen kohde Balin reissulla. Kaikista vaihtoehdoista Balilla Ubud tuntui rauhallisimmalta sekä myös vehreimmältä.



Tarkoituksena Ubudissa oli lähinnä hengailla, mutta aktiviteetteihin suunniteltiin ainakin Tegallalangin riisipellot, jotka kävinkin läpi aikaisemmassa postauksessa. Ensimmäiset kolme päivää mentiin aika pitkälti sillä hengailu asteella, sillä vesisade yllätti kaikkina päivinä. Ei se mittään, onneksi on allas jossa liplatella, satoi tai ei ja meidän mökki oli myös mukava.



Meidän majapaikka oli noin 3km Ubudin keskustassa, jossa käytiin muutamaan otteeseen jalkapatikalla tai mopedilla kääntymässä. Siellä ne kaikki muutkin ihmiset näemmä oli sillä porukkaa oli kuin pipoa. Ubudiin väenpaljous alkoi aika pitkälti kertyä Eat, Pray, Love elokuvan jäljiltä (jota en itse ole edes katsonut) ja paikasta on tehty todella Ultra Spiritual RawVegan Paradise.


Kävin esimerkiksi paljon kehutussa Alchemy Cafe:ssa banoffee piirakan perässä, mutta käynti osoittautui huvittuneeksi silmien pyörittelyksi. Paikka on siis raaka- ja vegaaniruokaan erikoistunut kuppila, joka on niittänyt suurta suosiota hipstereiden joukossa. Jengillä oli suuria vaikeuksia päästä syömään, kun piti ensin pohtia, mikä juoma näyttäs nyt kaikilta näteimmältä instassa tän smoothiebowlin kaa? Yhdellä perheellä meni vartti että pääsivät syömään kuvaussession jälkeen.


Ubud kiehtoo, koukuttaa, ärsyttää ja hämmentää minua. Vaikkakin yleisfiilis jäi positiivisen puolelle, niin silti käteen jäi myös päälle liimattu teennäinen Ultra Spiritual meininki. On kofeiinitonta kahvilaa, gluteinitonta leipää, vegaaniruokaa, raakaruokaa, hengellistä ruokaa ja namaste jne.  Lisäksi löyty perus joogaa, ilmajoogaa, kilpajoogaa, hotyogaa, mutta beer joogaa en löytänyt. Lisäksi tarjolla oli yksilöllistä hengellistä valmennusta tarjoushintaan 120€/ tunti. Että namaste vaan. Minun hengellinen puoli on ehkä heikko, olen notkea kuin näkkileipä ja ruuassani tykkään eläimistä (sori siitä), joten kaikki tämä ylenpalttinen pöhina oli vähän liikaa. Se mikä minua siis tässä erityisesti rassaa on se, että tämmöinen meininki ampuu niin kauas autenttisuudesta. Blogeissa kehutaan kovasti juuri Ubudin ilmapiiriä; Minulle se tosin tuntui kovin teennäiseltä. Mutta silti, kaikesta rantista huolimatta jotain koukuttavaa tässä paikassa on. Niinkin koukuttavaa, että palasin sinne takaisin loppulomaksi pienen Canggussa vietetyn mutkan jälkeen. God dammit woman, päätä jo tykkäätkö vai et.








Ubud tarjoaa kyllä runsaasti vaihtoehtoja syömiseen ja ajanviettoon. Riisipellot mainitsin jo ja esimerkiksi vaellusreitti Campuhan Ridge Walk alkaa noin kilometrin päästä keskustasta (postauksen ensimäinen kuva onkin sieltä). Pieniä somia kahviloita löytyy mutkaisilta sivukujilta, paikallista äitien tekemää balilaista ruokaa löytyy kun tohtii kysyä. Näistä paikoista lisää myöhemmin. Suosittelisin kuitenkin majapaikan varaamaan matkan päästä Ubudin keskustasta, meteli on päivisin ja iltaisin aika huumaava skoottereineen päivineen.






Eli lopeta se lärpätys, mitä siis oikeastaan jäi käteen:


  • Ubudia ympäröivä luonto ja ympäristö on käsittämättömän kaunista. Keskusta tarjoaa ne kahvit ja tuliaiset, mutta muuten kannattaa keskittyä ympäröivään luontoon. 

  • Koukuttavaa tästä tekee helppous ja hedonistisuus;Ubudissa on kaikille kaikkea. Ei se pilalla ole, riippuu vain mitä etsit.

  • Jos jättää sikseen kaiken turistipöhinän, balilaiset itse ovat käsittämättömän ystävällistä väkeä. Auttamisen tahto on aitoa ja he aidosti haluavat sinun viihtyvän. 

  • Bali Dream resort oli 6/5 - Stay tuned for scenes from the next posting




* Elä suutu. Tämä postaus on kirjoitettu yhteistyössä sarkasmin kanssa. Laita kieli poskeen ja lukaise.