Sisällön tarjoaa Blogger.

Asuntoa etsimässä

Juuri lämmitettyä eines nuudelia nauttien ajattelin kertoa hieman Shanghain asuntomarkkinoista. Eines nuudelia siksi, että vaikka huoneeni mukava onkin, kunnon keittiötä ei tässä ole. Insinööriopiskelijan keittiö eli mikro kyllä löytyy, joten lähikaupan lämmikkeillä olen elänyt. Arkena syön kunnon ruokaa, mutta näin viikonloppuisin on helppo olla laiska. Rakennuksen alakerrassa on yhteiskeittiö, mutta en ole vielä uskaltautunut sinne. Tiedä vaikka poliisi näkee ikkunasta, tirsk.


Pöydän väristä ruokaa, nam


Olen siis edelleenkin kaiken säätämisen jälkeen samassa lokaatiossa ja maksoin jopa vuokran huhtikuulle. Eipä näytä ketään kiinnostavan salamyhkäinen ulkomaalainen, kunhan en yritä rekisteröityä alueen poliisille :) 

Eli! Olen etsinyt ja käynyt katsomassa nyt ainakin 12 eri kämppää tai huonetta jaetussa asunnossa. Täällä todella on asuntoja laidasta laitaan ja vuokrien hinta vaihtelee noin 2500 rmb/kk (320€) aina loputtomasti ylöspäin. Tuurini on ollut luokkaa Saara Aalto, sillä olen viidessä potentiaalisessa asunnossa ollut se toiseksi jäänyt. Ensimmäinen katsoja on jokaisen kohdalla ottanut kämpän. Olen kuitenkin tältä kokemuspohjalta kehittänyt Suomi - Shanghai - Asuntomarkkinat sanakirjaa, sillä melkoisia viritelmiä on tullut katsottua viime päivinä.

Cozy - Pieni ja tunkkainen
Natural light available - Postikortin kokoinen tuuletusikkuna ylänurkassa
Authentic living - Asunnolle ei ole tehnyt mitään sitten 70 - luvun
Includes all modern equipments - Keittolevy (1) + pesukone
Historical building - vanha
Close to a shopping mall - No älä, täällä on varmaan 200 ostoskeskusta

Kodin etsiminen Shanghaissa voi olla turhauttavaa. Opiskelijoilla on yleensä asiat helpommin järjestettävissä, sillä yliopistoilla on useasti asuntola johon majoittua. Mahdotonta asunnon löytäminen ei ole, mutta riippuen omista preferensseistä, sen etsiminen voi viedä aikaa. Ääripäitä on paljon eli murjusta luksukseen. Itse etsin ensisijaisesti yksiötä, joita tällä hetkellä on vähän ja voivat siksi olla kalliimmasta päästä. Koen ehkä olevani liian vanha ja mukavuudenhaluinen kämppiksien kanssa asumiseen. Keittiötä ei kaikissa ole ja isossa osassa sen korvaa yksi irtoliesi. Vessan voit joutua jakamaan naapurin Ranen kanssa. Yksiöt voivat olla todella pieniä ja asuntoilmoituksissa käytetään paljon laajakuvaa ja kalansilmälinssejä. Postimerkistäkin saa postikortin oikeilla asetuksilla. Parissa kämpässä on tuoksahtanut reippaasti home ja eteenkin ensimmäisen kerroksen asunnoissa kosteusvauriot ovat harmittavan yleisiä. Konsultoin tällä hetkellä noin seitsemää välittäjää, jotka spämmää minulle kuvia ja tarjouksia aina sopivien löytyessä. Tosin näistäkin kaksi näkee minussa ulkomaalaisen rahasammon eli hinnoissa on reippaasti ilmaa, joten näen tässä tilaisuuden hioa neuvottelu ja inttämistaitoja.

Yksi kappale hellaa, ei jääkaappia


Pienehköä kosteutta havaittavissa

Vielä siis koti odottaa löytymistään, mutta olen edelleen hyvin optimistinen! Sain nyt kuukauden lisäaikaa ja pidän pienen tauon etsimisessä. Pääsiäisloma on tulollaan ja lähden orastavaa kulttuurishokkia pakoon Hanoihin Vietnamiin! Makes sense. Olin siellä vaihdossa vuonna 2013 ja nyt kun olen melkein tässä vieressä, niin lähden riemusta kiljuen verestämään muistoja.

Sitä ennen täytyy kuitenkin odottaa, että passini palaa viranomaisilta oleskeluluvan kanssa. Hilkulle menee sillä passi on luvattu toimittaa minulle lentoa edeltävänä päivänä. Itse oleskelulupaan liittyvään hakuprosessiin palaan ensi kerralla. Siihen kuului osana muun muassa hämmentävä ja scifi -henkinen terveystarkastus. 


nĭ hăo, xièxie!




Huh! Kaksi viikkoa takana asukasluvultaan maailman suurilukuisimmassa kaupungissa ja pikkuhiljaa säätämisen sumu alkaa väljetä. Ensimmäiset kommervenkit ovat aika pitkässä muodossa, joten bare with me. 

Ylläoleva terve ja kiitoksia käsittää tällä hetkellä aikalailla minun kiinan sanavaraston. Eli Shanghaihin olen selvinnyt mutta en ole vielä selvinnyt Shanghaista. Tai oikeastaan Kiinan lain kiemuroista ja paperi byrokratiasta. Palataan siihen vielä myöhemmin.

Miten oikeastaan sitten päädyin Kiinaan? No lyhyesti sanottuna sain töitä Suomen pääkonsulaatista ja tämä on tilaisuus, joka on vain koettava. Itse lopullisen varmuuden paikan saannista ja lähtöpäivän väliin jäi noin kaksi viikkoa aikaa käytännön järjestelyille, joten hyvin äkihkö lähtö tuli alle.

Tämän kahden viikona aikan olin muun muassa järjestänyt itselleni
vuokrahuoneen  soluasunnosta valmiiksi, sillä ajattelin että se olisi yksinkertaisin tapa saapua ja saisin ikäänkuin pehmeän laskun. Kaikkea vielä. Kun avasin oven, huone oli verrattavissa pitkälti komeroon ja joka tuntui jääkaappipakastimelta. Veto kävi siihen malliin että tuntui kuin parvekkeella olisi maannut kuulaassa syyssäässä. Shanghaissa on siis ihan aito talvi, jolloin kylmä menee täysillä luihin ja ytimiin. Lisäksi asunnoissa ei sen kummemmin lämmitystä tai eristystä ole, joten tuloksena saattaa olla se että toppatakki päällä istutaan sisällä.



En saanut edes mun monsteri matkalaukkua kokonaan aukaistua tuossa huoneessa. Yritin optimistisesti tsempata ja pistää päikkäreille ajatellen "ei tää nyt nii paha ees oo", mutta tuulen tuivertaessa villakerraston läpi päädyin pakkaamaan kamppeeni ja tuumaamaan tack och adjö. Ilmoitin kämpän vuokraisännälle että sori, tää ei nyt vaan toimi ja hyppäsin taksiin. Onneksi tulevat kollegani suostuivat ottamaan minut evakkoon. 

Muutamaa päivää myöhemmin löysin itselleni pikkuyksiön noin puolen tunnin metromatkan päästä työpaikasta. Kämppä oli tosi symppis ja tällä kertaa ihan yksiö ilman huonekaveteita. Tämä on siis oikeastaan huoneistohotelli, kuten kuvasta huomaa, mutta se käy minulle. Täällä sentään on lämmitys, ai että!







Pääsin kotiutumaan ja seuraavana päivänä oli vuorossa uusi reissu poliisilaitokselle. Päästään siis pikkuhiljaa sisälle aiheeseen byrokratia. Kiinassa on sellainen mielenkiintoinen sääntö että ulkomaalaisen tulee rekisteröityä poliisille 24 tunnin sisään maahan saapumisesta. Hotellit hoitavat tämän asiakkaan puolesta, mutta jos kortteeraa jossain muualla, on rekisteröinti tehtävä itse. Tämän tein kyllä saapuessani maahan, mutta toki tämä prosessi täytyy toistaa kun muuttaa uudelle alueelle.

Kysyvä ei tieltä eksy kun lähtee vieraassa kaupungissa laitosta etsimään. Pyörin kartan kanssa ympyrää pari tuntia ja kolmen eri hutin jälkeen päädyin kysymään neuvoa poliisin näköiseltä kaverilta. Ei hän poliisi lopulta ollut mutta vartija setä kuitenkin jonka kanssa näppärästi translation ohjelmalla juteltiin. Kuin tilauksesta sattumoisin paikalle pysähtyi poliisiauto ja kumma kyllä toinen setistä puhui englantia. "Joo ei mitään, kyllä me sut laitokselle heitetään".

Ei suoranaisesti ole ideaalitilanne joutua poliisin kyytiin Kiinassa, mutta puolen tunnin kunniakierroksen jälkeen päästiin oikealle laitokselle. Laput, passit, kopiot ja muut lomakkeet tiskiin ja nöyränä odottamaan. No eihän sekään Strömssöläisittäin menny. Kävi ilmi, että rakennukseen, johon olin juuri tehnyt 2kk vuokrasopimuksen, ei saa majoittaa ulkomaalaisia. Poliisitäti ilmoitti topakasti: "You need to leave immediately." Minä ".......". Kukaan ei luonnollisesti tiennyt tätä asiaa ennen kuin nimi oli vuokrasopparissa. Asia lopulta sovittiin respassa niin, että yritän pikaisesti etsiä uutta asuntoa.  

Sellaista irtolaisen elämää tällä hetkellä. Vielä tähän asti kieli poskella osannut suhtautua tapahtumiin. Mites teillä?