Hello Lover

Xin Chào Hà Nội !

Olin potenut jo hetken aikaa orastavaa kulttuurishokkia ja koin että tarvitsen jotain tuttua ja "turvallista" ympärilleni pääsiäisloman ajaksi. Sen sijaan että soittelisin kotiin tai keittelisin juhlamokkaa, lähdin loogisesti Vietnamiin. Olen ollut Hanoissa vaihdossa vuonna 2013 ja siitä lähtien kun palasin, on minulla ollut lähes pakonomainen tarve päästä takaisin. Ja kun periaatteessa tässä ihan naapurissa ollaan (välimatka 1925km) ni äkkiäkös tästä sinne livahtaa.

Varasin lennot Momondon kautta China Southern Airlinesille. Koska halusin optimoida aikani kohteessa ja mahollisimman halavalla piti päästä, oli luvassa välilaskuja ja menomatkalla yksi yö Changsan lentokentällä. Lennot tekivät yhteensä 310€ eli ei silti mikään halpalento vaihtoehto. Paluulennolle varasin aika huolettomasti vain 1,5 tuntia vaihtoaikaa. Pro tip Kiinassa reissaajille; Ei näin. Rajalla jumppaaminen vie tässä massa lähes poikkeuksetta ainakin tunnin. Lisäksi jotkin kentät ovat niin valtavia että portille meneminen vie paljon aikaa. Praise the Lawd lento takaisin Shanghaihin lähti Guangzhousta tunnin myöhässä, niin pääsin aavistuksen hengästyneenä koneeseen.

Hanoin päässä rajamuodollisuudet ovat rentouttavaa huttua verrattuna Kiinan vastaaviin. Suomen kansalainen ei tarvitse viisumia alle 15 päivän matkalle, eikä Vietnamia varten tarvitse täyttää edes maahantulokorttia. Myöskään paluulippua ei kysytty, mutta tämä voi riippua täysin virkailijasta. Rehellisesti, matka koneesta rajan yli maahan kesti noin 10 minuuttia.

Lampsin kentän edessä odottavaan bussiin numero 32, joka on muuten edullinen tapa päästä kaupunkiin lentokentältä. Tarkan markan nainen maksaa matkasta 30 000 dongia (1,10€) ja bussi kuljettaa Tay Ho:n kautta Old Quarteriin eli keskustaan. Samasta matkasta taksi veloittaa 250 000 dongia. Virnuilin jo bussissa kuin jakomielitautinen, sillä tajusin että lähes viisi vuotta olin tätä hetkeä odottanut; Mä oon Hanoissa! Kun astuin bussista pihalle ja pääsin ensimmäisille pienille mutkaisille kujille, lähes liikutuin onnesta. Mopojen pärinä, wokkipannujen sihinä ja lukemattomat em ơi, anh ơi huudahdukset muistuttivat menneestä; pakokaasu sekoittui hiiligrillin ja suitsukkeiden tuoksuun.

Sanottakoon tässä vaiheessa että olen täysin puolueellinen tätä kaupunkia kohtaan. Ei haittaa ei mopot, saasteet, aavistuksen tylyhköt markettitädit tai epälooginen liikennekäyttäytyminen. Jälkimmäinen itseasiassa kiehtoo minua suunnattomasti. Kuljen täysin rehellisesti vaaleanpunaiset lasit silmilläni ja jos joku on eri mieltä Hanoin valloittavuudesta, on hän selkeästi väärässä ;) Tiedostan sen, että on eri kokemus asua jossain paikassa, kuin käydä turistina, jolloin kokemuksen voivat olla tyystin erilaiset. Hanoi nyt on vaan jättänyt sydämeeni lämpimän läntin. 

Vietin neljä päivää täysin nostalgiapäissään. Vuokrasin mopon ja hurustelin tuntikausia käyden kaikki tutut paikat läpi. Kävin yliopistolla, vanhalla kämpällä, tapasin kavereita ja eksyin kaikessa tohinassa tunniksi moottoritielle, sillä en löytänyt ulosmeno ramppia. Tämä ei silti haitannut sillä mopostelu on lähes suosikki harrastukseni Hanoissa. Kuljailin keskustan mutkaisia kujia ja söin kaikki lemppariruuat kertaalleen. Vaikka Hanoi kasvaa ja turisteja on huomattavasti enemmän kuin viisi vuotta sitten, on se silti hyvin samanlainen kuin ennen. Sympaattinen, autenttinen, värikäs ja paikka jossa olen kuin kotonani.

Minulta on monesti kysytty että mikä siinä Hanoissa nyt on niin siistiä. Se on miljoonakaupunki, jossa on kuitenkin pikkukylän tunnelma. Elämänmeno on kaikesta tungoksesta huolimatta hyvinkin lungia. Tätä on vaikea kuvailla ulkopuoliselle, mutta se tunne on juurikin se että kun menen Hanoihin, tunnen palaavani kotiin. Ehkä joku päivä olen yhtä hyvää pataa myös Shanghain kanssa.

Onko muilla jäänyt kaupunkia/ kohdetta taakseen johon olette ihan pähkinöinä?